Faneissa on voimaa

Kuten sanotaan, yhteistyössä on aina voimaa. Niin myös päästiin toteamaan NOCTURNAL BLOODLUSTin kohdalla. Bändin ei pitänyt alunperin tulla Euroopan kiertueellaan Suomeen mutta toisin kävi. Kiitos suomalaisten fanien aktiivisuuden. Monet olivat yhteydessä mahdolliseen keikkapaikkaan, itse kiertueen järjestäjään ja niin edelleen. Twitteriin twiitattiin ahkerasti tagia #NOCTURNALBLOODLUSTtoFinland ja eikä myös memeiltäkään vältytty. Suomalaiset eivät luovuttaneet, vaikka keikkajärjestäjä laittoikin viestiä, ettei kiertuetta voi muuttaa ja bändi voi tulla sitten toisella kerralla. Tämä ei ollenkaan lannistanut suomalaista fanikantaa, vaan lähinnä antoi lisää buustia.

Sitten koitti 3.6 ja JrockSuomen ilmoitus, että Nokubura tuleekin sittenkin Suomeen. Kiitos monien yhteydenottojen ja fanien aktiivisuuden. Suomalaisella sisulla saatiin kuin saatiinkin keikka Suomeen. Taitaa myös itse bändikin olla mielissään ja odottavaisin mielin.

Tänään tulivat liput myyntiin ja VIP-liput menivät alta viidentoista minuutin. Huikeeta! Itse ehdin nappaamaan VIPit itselleni sekä kaverilleni. Nyt vain sitten odottamaan keikkapäivää.

Jos et oo vielä itsellesi lippua hankkinut, mee ihmeessä hankkimaan sillä tätä keikkaa et halua missata!

Keikan tiedot:
Aika: 27.7
Paikka: Nosturi, Helsinki
Ovet: 18:00 (VIPit pääsevät ensimmäisinä)
Liput: Ticketmaster

the GazettE Suomeen 2016

Tänään kun avasin Facebookin koulun jälkeen, silmiini pomppasi heti ensimmäisenä uutisia the GazettEn tulevasta maailmankiertueesta, johon myös Suomi kuuluu. Bändi tulee pitämään keikan Helsingin the Circuksella 10. kesäkuuta! Pistääkähän kaikki fanit päivämäärä ylös! Lipunmyynti alkaa jo 11.tammikuuta Lippupalvelun sivuilla kello 9:00. Normilipun hinta on 55e ja VIP 130e. Kallista lystiä etten sanoisi.... Itse tulen hankkimaan tuon ihan normin, kun ei minulla ole rahkeita tai edes hinkua hankkia keikalle mitään VIPiä. VIPpiläisiä tulee varmaan taas olemaan paljon. Jotenkin epäilen niin...

A9:n joulukeikka Roppongissa 25.12

Tokio kello 16:25

Suuntaan kohti Kodemmachon metroasemaa iloisin sekä jännittynein mielin. Ajatuksissa siintää tämäniltainen keikka. Kyseessä tulisi olemaan ensimmäinen Japanin keikka, jossa olen ollut. Mielessä pyörii käytännönasiat, kuten miten keikkapaikalla tullaan toimimaan ja eroaako järjestelyt Suomen keikoista. Metroasemalla otan Hibiya-linjan metron suuntaan Naka-Meguro. Saavuttuani Roppongin asemalle, keikkapaikkaan, EX THEATER ROPPONGIiin on vain parin minuutin kävelymatka. Ohitse kulkee tyttölauma, joilla on pyyhkeet kaulalla. Veikkaan näiden tulevan myös keikalle. Saavuttuani keikkapaikalle tunnelma on jännittinyt. Keikkapaikan valotaulussa on bändin ja keikan nimi. Pian ihmisiä ohjataan menemään portaita ylös parvelle. Paikalla on jo paljon faneja. Muutama muukin länsimaalainen tulee bongattua. Suurimmalta osin keikkayleisö on kuitenkin japanilaista. Monet ovat panostaneet keikkapukeutumiseen ja osa on jopa sonnistaunut jouluteeman mukaisesti jouluasuihin.

EX THEATER ROPPONGIn parveke kello 17:45

Ihmisiä aletaan päästämään sisälle; järjestelmällisesti lippujen paikkanumeron mukaan. Yllättävän nopeasti ihmisiä saadaan sisälle. Pian itsekin pääsen sisälle; viimeisten joukossa sillä oma paikkani keikalla on parvella istumapaikalla.

Keikkasali kello 18:30 ~ noin 21:20

Melkein heti kun olin löytänyt oman paikkani, keikka lähtee käyntiin. Lavalla ollut esirippu laskeutuu ja bändi ilmestyy lavalle. Fiilikset ovat sanoinkuvaamattomat kun Shou alkaa laulamaan. Menee hetki kun saan ajatukseni kasaan. Ne on siinä näköetäisyydellä. Itselläni on lähes suora näköyhteys bändiin. Edessäni on pikkulapsi, joten tämän takaa näen erittäin hyvin lavalle. Parvipaikka osoittautuu todella hyväksi valinnaksi. Välillä katselen muita keikkailijoita. Parvella on paljon eri ikäisiä. Äsken mainitsemastani pikkutyttöstä aina lähes kuusikymppisiin eläkeläisrouviin. Bändin fanikannan laajuus huvittaa.

Tunnelma on koko ajan katossa. Yleisö tekee fureja, eri biisien aikana tehtäviä käsiliikkeitä lähes kaikki samaan aikaan. Aivan eri meininki kuin Suomen keikoilla. Välillä bändin jäsenet hauskuuttavat yleisöä jutuillaan. Sydämeni lähes pomppaa kurkkuun keikan loppupuolella, kun ilmaan raikaa RAINBOWS. Tuo biisi joka oli ensimmäinen biisi, jonka olin kuullut silloiselta Alice Ninelta. Keikan aikana kuullaan erittäin paljon juuri Alice Ninen aikaista tuotantoa. Shunkashuutoun aikana tekee mieli alkaa itkeä. Tuota biisiä on tullut kuunneltua monet kerrat ja nyt kuulen sen livenä.

Kaiken kaikkiaan A9 veti erittäin energisen ja innostavan keikan. Tunnelma ei päässyt latistumaan hetkeksikään ja keikan jälkeen oli kädet furien tekemisestä hellänä. Keikan jälkeen lupaan itselleni, ettei tämä tule olemaan ainoa kerta kun näen nämä viisi miestä livenä. A9 on bändi, jonka keikalle mieluusti menisi uudelleenkin!

Settilista

1. Merry Christmas to U 
2. Q. 
3. 閃光(Senkou) 
4. 銃弾(Judan) 
5. 開戦前夜(Kaisen Zenya) 
6. Le Grand Bleu 
7. MIRROR BALL 
8. TSUBASA. 
9. 秘密(Himitsu) 
10. ハイカラなる輪舞曲(Haikara naru rondo) 
11. 昴(Subaru) 
12. FANTASY 
13.銀の月 黒い星(GinnoTsuki KuroiHoshi) 
14.1 minute kidding～KID 
15. 九龍-NINE HEADS RODEO SHOW- 
16. G3 
17. RAINBOWS 
18.SHINING 
I encore 
19. ANIMUS(※New Song) 
20. Phoenix 
21 .RED CARPET GOING ON 
22. 春夏秋冬(Shunkashuutou) 
II encore 
23.ラストクリスマス(Last Christmas) 
24. the beautiful name

Seppo-chan ja 5 miljoonan euron basisti ~SuG Helsingissä~

Tiistaipäivä alkoi varsin jännittyneissä tunnelmissa. Nyt olisi viimein se päivä, jolloin yksi 

odotetuimmista Jrock-bändeistä pitää heidän ensimmäisen Suomen keikkansa. Mä olin jo alkanu heittämään toivoa siitä, ettei SuG koskaan tulisi Suomeen. Toisin kävi; viimein monen vuoden odotus päättyi. Ovet avattiin 18:00 aikaan, mutta tunnetusti keikalle lähdettiin hyvissä ajoin ja olinkin Helsingissä jo yhdeltä. Noin kolmen aikaan sitten päädyin jonottamaan. Jonotuksen alussa ei ollut kovinkaan kylmä, mutta noin puolessa välissä alkoi jo varpaat olemaan tunnottamat kaikesta siitä kylmyydestä. Itse jonkin verran tärisin, mutta en tiedä sitten johtuiko se vaan siitä että olin niin jännittinyt.

Keikka alkoin noin 20 minuuttia jäljessä aikataulusta (ainakin niin paljon). Se ei kyllä paljoa latistanut tunnelmaa, kun ottaa huomioon, että yleensä kaikki keikat alkavat myöhässä. Heti kun jäsenet astuivat lavalle, yleisö huusi todella lujaa. Olihan tämä varmaankin lähes kaikkien ensimmäinen kerta nähdä SuGun jäsenet livenä. Keikka alkoi MISSING kappaleella. Tunnelma oli jo heti katossa. Tuntui jotenkin sanoinkuvaamattomalta kuulla Takerun ääni livenä. Keikka oli lähes koko ajan todella energinen. Olisi voinut luulla, ettei tunnelma enää sen kovemmaksi olisi noussut. Toisin kävi, kun Love Scream Party pärähti soimaan. Kaikki hyppivät ja tanssivat innoissaan tämän nostalgisen kappaleen tahtiin. Kappaleeseen kuuluva Chiyun bassosoolo kuulosti kyllä erittäin mahtavalta livenä!

Oli todella hienoa, että bändi jutteli paljon yleisön kanssa! Jossain vaiheessa Takeru alkoi selittämään Masatosta jotain ja hän sanoi Masatoa "she" sanalla ja Masato katsoi Takerua pitkään ja toisti "she?... SHE?!!!" eikä Takeru heti tajunnut, että oli sanonut väärin. Lopulta hän tajusi virheensä ja puhui Masatosta "he" pronominilla. Tämä hupaisa kielioppivirhe aiheutti yleisössä naurut. Bändin muutkin jutut aiheuttivat paljon naurua. Kuten esimerkiksi se, kun Takeru ilmoitti, että viidellä eurolla saa Chiyulta (en muista tarkkaan, että tarkoittiko Takeru Chiyuta) pusun. Pian sitten tämä hinta nousikin viiteen miljoonan. Kaikki vain nauroivat, kun Takeru esitti antavansa meille faneille näkymätöntä rahaa. Toinen hauska momentti oli, kun yhtäkkiä Chiyu karjuu ihan täysillä "PERRRKELE" venyttäen R-kirjainta pitkään ja se kuulostikin vahvalta suomalaiselta R:lltä. Tämä aiheutti yleisössä kunnon naurut. Taas. Myös Yuji hauskuutti yleisöä, kun hän suomeksi tokaisi "Minun nimeni on Seppo". Tämä sai kaikki nauramaan hölmistyneinä, että mistä Yuji oli repässyt tämän Sepon. Mietin vieläkin mistä herra oli juuri tämän suomalaisen miehen nimen keksinyt. Ei kai vain kukaan ollut näyttänyt hälle Seppochu videota. Toivottasti ei.

Kaikin puolin SuG veti mahtavan keikan, jolla tunnelma oli koko ajan katossa ja nauru raikasi. SuG kyllä on mahtava live-bändi. Jos he joskus toisen kerran eksyvät tänne Pohjolaan, niin todellakin olen menossa uudestaan heidän keikalle!

SuGさん本当にありがとうございます！
コンサートは楽しかったです。
いっぱい笑いとエネルギーでした。

Jännittää

Mua jännittää. Ja ihan syystäkin.

Viime viikolla huomasin, että A9 pitää keikan Tokiossa silloin kun olen siellä ystäväni kanssa joulukuussa. Totta kai heti oli pakko ottaa heti selvää että a) missä keikka pidetään ja miten sinne pääsee b) miten saa hankittua liput. No pian selvisi että ainoastaan japanilaiset voivat tilata liput keikalle eräältä nettisivustolta. No ei siinä muuta kuin viestiä viime vuoden japanilaisvaihtarille ja kysymään että voisiko hän auttaa. Ja pystyihän auttamaan. Hän ei itse osannut tilata, mutta hänen serkkunsa sitten hoiti lipputilauksen ja näin saatiin helposti liput.... ei kun hetkinen! Eihän tämä näin yksinkertaista saa olla. Selvisi, että nyt ei heti niitä lippuja saanut vaan ne arvotaan seuraavan viikon keskiviikkona. Niimpä tietysti. No eipä siinä mitään. Tämä serkku teki "lippuhakemuksen" ja jäimme sitten odottamaan keskiviikkoon asti. Olo oli niinä odottelupäivinä varsin jännittynyt. Koko ajan oli mielessä liput ja olin jo varma ettei niitä lippuja ikinä tulla saamaan kun mulla on aina todella huono arpaonni. Pian keskiviikko koitti ja japanilaisvaihtari pisti sitten mulle viestiä juuri sopivasti kun psykologian tunti oli loppunut. Avasin viestin ja siinä luki että oltiin kaverin kanssa voitettu liput tälle keikalle. Juuri sillä hetkellä mua alko tärisyttää pahasti ja koitin siinä rauhallisesti pakata kirjat reppuun. Menin siitä sitten oikopäätä kertomaan kaverille nämä hyvät uutiset. Hänkin oli hyvin iloinen.

Nyt on perjantai ja en voi vieläkään sisäistää sitä, että mä tuun näkemään A9:n eli toisin sanoen vanhan Alice Ninen jota olen jo monet vuodet kuunnellut ja fanittanut. Vielä ei ole tietoa millaiset paikat saatiin, mutta ne ovat kuitenkin istumapaikat, joten paikat ovat luultavimmin parvella. Keikkapaikka on nimeltään EX THEATER ROPPONGI jonne mahtuu vissiin noin reilu 2000 ihmistä. Eli tulossa vissiin tähän asti isoin keikka missä olen ollut.